Silmäasiaa /Eye issues

muokattu klo 21.22. Mangon sulhon LL-testitulos tupsahtikin jo tänään ja se on Amoksen tapaan CLEAR 🙂 Näin ollen alkuperäinen suunnitelma toteutunee! Nyt vain kun ne juoksut alkaisivat…

Pari kuukautta sitten parsonimaailma sai kauan odotetun ilouutisen: AHT (Animal Health Trust) Isossa-Britanniassa ja Missourin yliopisto Jenkeissä olivat selvittäneet terrieriroduissa ikävimmän silmäsairauden, linssiluksaation (Primary Lens Luxation) syntyyn vaikuttavan geenimutaation. Geenimutaatiota testaavalla geenitestillä voidaan nyt löytää geneettisesti sairaat (geenin kummatkin alleelit sairaita), kantajat (toinen alleeli terve ja toinen sairas) ja terveet (molemmat alleelit terveitä).

Syyskuun puolessa välissä OFA (Orthopedic Foundation for Animals) USA:ssa alkoi tehdä linssluksaatio DNA-tutkimuksia ja koska Mango on tarkoitus astuttaa nyt alkavasta juoksusta tilasin Mangolle tutkimuksen OFA:sta heti kun se aukesi. Mango lieneekin ensimmäinen suomalainen parson jolle tuo geenitesti on tehty ja sen tulos tuli valmiiksi 6.10.2009. Mango osoittautui sairauden kantajaksi. Se tarkoittaa sitä, että vaikka se itse kliinisesti onkin terve se kantaa linssiluksaatioon vaikuttavassa geeniparissaan yhtä tervettä ja yhtä sairasta alleelia. Terve alleeli suojaa sitä itseään sairaudelta ja sillä itsellään on vain pieni riski saada linssiluksaatio. Kantajien määrästä rodussa liikkuu tällä hetkellä paljon erilaista ”tietoa ja tilastoja”. Arviot kantajien määrästä taitavat tällä hetkellä liikkua 30-60% välillä. Kunhan koiria saadaan runsain mitoin testattua saadaan tarkempaa tilastotietoakin asiasta.

Joka tapauksessa rodussa on kantajia merkittävän paljon ja siksi geenitestaus onkin erittäin tärkeää jotta jalostusvalinnoilla voidaan sulkea sairaiden pentujen syntymisen mahdollisuus.Koska Mangon geeniparin toinen osapuoli on sairas, on Mangon sulhasen oltava terve, ei-kantaja uros. Tämä siksi, että jos elämän arpapeli arpoo jollekin pennuista tuon Mangon geeniparin sairaan puolen niin isältä on sitten tultava sen vastapariksi 100% varmuudella terve alleeli suojaamaan pentua sairastumiselta. Tästä syystä lähetettiinkin sitten kahden uroksen testit Jenkkeihin ja suureksi iloksemme molemmat isäehdokkaat olivat linssiluksaation osalta terveitä, ei-kantajia. Näin ollen Mangon sulhanen on varmistunut ja luvassa on linssiluksaation osalta geenitestattu yhdistelmä, josta ei voi tulla geneettisesti sairaita pentuja. Lisätietoa AHT:sta

Parsonien toiseen silmäriesaan, kaihiin ei valitettavasti vielä ole geenitestiä. Säännölliset silmätarkastukset kertovat mikäli kaihi koiralla on alkamassa ja Mango kävi tänään Jaana Pätilän asiantuntevassa tarkastuksessa ja sen silmät ovat edelleen puhtaat ja terveet. Näin ollen kaikki alkaa olla valmista astutusta varten, vielä odotellaan enää juoksun alkamista.

Parsonyhdistys tukee parsonien LL-geenitestejä ja järjestää joukkonäytteenottotilaisuuksia. Lappeenrannan tilaisuus järjestetään meillä 15.11.2009. Testaajaksi tulee kennelneuvoja/DNA-näytteenottaja Pirjo-Riitta Pulkki. Lisätietoa asiasta Heliltä 040 1977728.

Both Mango and Amos are now DNA-tested for PLL, Mango is a low risk carrier and Amos clear. Mango also had an eye test today, her eyes are healthy. So, Mango is now ready to be mated!

Mainokset

Mese

Marja-Leenan ja minun komistus Mese löysi kodin 🙂 Ihanaa!

 

Poika ja pystit /The boy and his trophies

Pari videota erkkarista / A few videos

Karen Rimmer spanning Amos. Easy to span or what 🙂

Amos moves.

Lilli’s turn

And finally Mango.

Elvis ROP erkkarissa /Elvis BOB in parson speciality show

kuva Marko Tuliniemi

lisäys: pari kuvaa myös  täällä

Mikä päivä! Eipä sitä aamulla klo 5 kun kello soi vielä arvannut mihin se päivä johtaakaan: oma kasvatti sai ekan suurvoitton ja valittiin erikoisnäyttelyn kauneimmaksi koiraksi.Elviksen esitti sen toinen omistaja Henna, tässä vähän esimakua siitä miltä tuntuu kun voittaa erkkarissa, ensin parhaan uroksen tittelin voittaminen: :

ja sitten ROP:

Kyllä hymy oli herkässä ja taisipa pari vesipisaraa näkyä silmäkulmassanikin (varmaan sieltä katosta pudonneita…)

Mutta, koko Wildfay’s ensimmäinen pentue oli siis mukana erkkarissa ja myös iskä ja äiskä. Tässä pikaisesti kaikkien kuulumiset:

Merri: Voi meidän pieni Merri-murrikka! Merri on sellainen energiapommi että ei auta kuin odottaa että ikä tuo mukanaan jonkinlaista rauhoittumista tuohon hyväntahtoiseen veijariin. Olin itse Merrin kanssa kehässä ja hyvin kyllä ymmärrän kun Hanna sanoi että sen kanssa tulee hiki. Toden totta 🙂 Onneksi tuomaria Merrin touhotus (kuin myös herran lennokkaat korvat) lähinnä huvitti ja hän näki touhotuksesta huolimatta miten hyvärakenteinen poika Merri on. Tuloksena siis ERI ja luokkasijoitus 4. Noin viidentoista uroksen junioriluokassa ERIn sai tasan 4 koiraa joten saavutus oli kerrassaan hieno! Merrin arvostelu ilmestyy varmaan aikanaan Merrin ja Vapun blogiin, sitä oli todella kiva lukea. Merristä ei saatu yhtää kuvaa joka ei olisi ollut jollain tavalla tärähtänyt…

Lilli:

Jos näyttelyssä olisi jaettu Miss Congeniality-titteli niin Lilli olisi ollut tosi vahvoilla. Lilli on tyytyväinen eloonsa ihan missä vaan ja ihan kenen kanssa vaan. Meluisassa ja vetoisassa hallissa neiti vaan veteli sikeitä häkissä eikä ottanut paineita räyhäävistä koirista tai ohi kulkevista ihmisistä. Kehässä Lilli menee kuin vanha tekijä, vaikka itse olen sen kanssa näyttelykäyttäytymistä harjoitellut tasan 2 kertaa. Varmaan Lillin sijoitusperheen tytöt treenaavat sen kanssa salaa 🙂

Lillille tulokseksi EH, tuomarin mielestä saa vielä kehittyä lisää.

Elvis:

Voi Elvis minkä teit! Kengurupojasta on alkanut kehittyä varsinainen kehäkettu ja voi miten hienoa että Elvis malttoi pitkän päivän odottelun jälkeenkin vielä esiintyä upeasti ROP-kehässäkin. Henna on hienosti jatkanut sitä työtä jonka Eeva-Liisa Elviksen kanssa aloitti ja olen varma että Elviksestä kuullaan vielä muillakin saroilla kuin näyttelypuolella. Henna ja Elvis harrastavat hakua ja tottista ja ainakin alku näyttää niissäkin harrasteissa lupaavalta. Tää on niin ylpeä!

Amos:

Amos oli näyttelyssä aika nakuna joten sille emme sen suurempaa menestystä odotelleet. Hienosti Katriina kuitenkin Amosta jälleen kerran esitti ja vaikka Amoksella (Katriinan mukaan huom!) olikin enemmänkin agilitymoodi kuin näyttelymoodi päällä, niin ERI ja luokkasijoitus 2. oli vallan mainio saavutus.

Mango:

Jos oli agilitymoodi Amoksen riesana niin sama oli Mangolla. Sen silmät pyörähti päässä kun mentiin halliin ja se huomasi hyppyesteiden siivekkeitä siellä täällä. Mango oli ihan täpinöissään, mutta keskitti sitten täpinänsä lihapullien kerjäämiseeen kun niitä oli minulla ja Katriinalla taskut pullollaan. Tuloksena Mangolla oli EH ja pakko myöntää että se jäi lievästi harmittamaan. Ainut ”moite” arvostelussa oli korvat, muuten Mangon arvostelu oli oikein hyvä.

Tässä vielä minä Lilli kainalossa. Päivän suurin harmistus oli se, että en ollut tajunnut itse ilmoittaa Amokselle jälkeläisluokkaa. Luulo ei ole tiedon väärtti ja on erilaisia toimintapoja, mutta kuvittelin että uroksen omistajalle ilmoitetaan mikäli jälkeläisiä tulee jälkeläisluokkaan riittävästi ja kysytään, haluaako tämä jälkeläisryhmää koiralle. Jälkeläisluokkahan on epävirallinen ja sitä ei ole näyttelyilmoituslomakkeessa. No, sitä ei nyt sitten ollut joten jossittelu sikseen. Todetaan vaan että olipahan Amoksella paikalla hienot pojat, Elvis ROP, Remu VSP-juniori ja Merri JUN/4! Onnea kaikille pikku-Piristeille, oli hienoa nähdä teitä niin suurin joukoin!