Elvis ja Merri ovat käyneet silmätarkissa ja kaikki ok. Elvikseltä tarkastettiin myös polvet ja hyvät ja napakat olivat. Jenkeistä tuli myös hyviä uutisia, Amoksen ja Minin emän Maggien molemmat vanhemmat ovat linssiluksaation osalta saaneet DNA-testistä tulokseksi CLEAR, joten näin ollen Maggie on geneettisesti terve. Myös Mesen emä ja isän emä on DNA-testissä CLEAR-tuloksen saaneiden joukossa. Isän isän tulosta vielä odotellaan. Hyviä uutisia vielä pentusarallakin, Mango kävi keskiviikkona iltakahveilla Rockyn luona ja treffit sujuivat hyvin. 4 viikon päästä tiedetään sitten tarkemmin miten hyvin treffit oikein sujuivatkaan

Elvis and Merri have both been eye tested and are normal. Elvis had also his patellas checked, normal too. We also got good news from U.S. about Amos’s and Mini’s mother’s Maggie’s parents. Both have been DNA-tested CLEAR for PLL. Also Mese’s mother and father’s mother are DNA-tested CLEAR.

Mango had a date with Rocky on Wednesday and also that was successful. After 4 weeks we’ll know how successful it was

ja tässä vielä Mese

Viime viikon lopulla matkasin Mäntsälän, Tuusulan, Helsingin ja Düsseldorffin kautta Wuppertaliin hakemaan minun ja Marja-Leenan uutta pikkutyttöä, Cathrina vom Burgholzia josta matkan aikana muotoutui lempinimeltään Mini. Mini on Amoksen puolisisar, sillä on sama emä kuin Amoksella eli Maggie mutta isänä on Falco vom Lothar Sturm eli Fellini. Maggiellä oli tyypilliseen tapaansa iso pentue ja meno oli melkoinen kun 7 pennun lauma syöksyi pentuhuoneesta täyttä vauhtia takapihalle ulos. Perjantaina sää olikin mitä mainioin ja pennut viettivät suuren osan valveillaoloajastaan puutarhatöitä tehden. Tässä pari kuvaa Ministä Illan puutarhassa:

Perjantaina paikalla kävi eläinlääkäri tekemässä pentuetarkastuksen ja antamassa rokotukset ja lauantaina olin sitten apuna kun parsonyhdistyksen tatuoija ja pentuetarkastaja kävi paikalla laittamassa tunnistemerkinnät. Parsonyhdistyksen pentutarkastus olikin varsin tarkka, siinä käytiin jokainen pentu läpi perusteellisesti ja laskettiin niin hampaat, varpaat kuin kylkiluutkin. Vaikka tatuointi olikin aika hurjaa hommaa ja pennut rääkäsivät sydäntäsärkevästi, palautuivat ne siitä hurjan nopeasti ja olivat heti kohta valmiita kiipeämään takaisin tatuoijan syliin.

Sunnuntaina Mini pääsi ensimmäistä kertaa auton kyytiin, pois kotipihalta, kaulapantaan ja taluttimeen ja lopulta lentokoneeseen. Kyllä oli muuten lentokenttä polvillaan kun pikkuinen  matkusti Düsseldorffista Helsinkiin.  Jos olisin hoksannut perustaa fan clubin niin siinä olisi jo hurja määrä jäseniä. Turvatarkastuksessakin kaikki vaan lepertelivät Minille ja laukussani olisi kyllä voinut olla vaikka mitä ja kaikki olisi mennyt läpi heittämällä. Vesipullokaan ei ollut ongelma kun se oli Minin vettä…

No, lentokoneessa jossain vaiheessa alkoi kassista kuulua “vienoa” ääntelyä ja kaikkien lentoyhtiön sääntöjen vastaisesti Mini pääsi matkustamaan syliini. Sehän kävikin kätevästi, koska Mini fan clubin jäsen numero 1 , check-in  tiskin virkailija, järjesti meille ihan oman  penkkirivin lentokoneeseen. Siinä sitä oli mukava levitellä kamoja viereisille penkeille kun koko muu kone oli täynnä

Suomessa sitten oli edessä vielä matka Lappeenrantaan Jaanan ja Markon luokse. Siellä ensi töikseen Mini ryhtyi leikkimään, joten eipä taida tarvita uuteen kotiin sopeutumisesta paljoa huolta kantaa.

Kooltaan Mini on vähän nimensä veroinen, tässä kuvassa Mini ja veljensä Jimmi.

Luonteeltaan neiti vaikuttaa hyvin tarkkaavaiselta, reippaalta ja kohtuullisen vilkkaalta, tyypillinen parsonivauva siis

muokattu klo 21.22. Mangon sulhon LL-testitulos tupsahtikin jo tänään ja se on Amoksen tapaan CLEAR Näin ollen alkuperäinen suunnitelma toteutunee! Nyt vain kun ne juoksut alkaisivat…

Pari kuukautta sitten parsonimaailma sai kauan odotetun ilouutisen: AHT (Animal Health Trust) Isossa-Britanniassa ja Missourin yliopisto Jenkeissä olivat selvittäneet terrieriroduissa ikävimmän silmäsairauden, linssiluksaation (Primary Lens Luxation) syntyyn vaikuttavan geenimutaation. Geenimutaatiota testaavalla geenitestillä voidaan nyt löytää geneettisesti sairaat (geenin kummatkin alleelit sairaita), kantajat (toinen alleeli terve ja toinen sairas) ja terveet (molemmat alleelit terveitä).

Syyskuun puolessa välissä OFA (Orthopedic Foundation for Animals) USA:ssa alkoi tehdä linssluksaatio DNA-tutkimuksia ja koska Mango on tarkoitus astuttaa nyt alkavasta juoksusta tilasin Mangolle tutkimuksen OFA:sta heti kun se aukesi. Mango lieneekin ensimmäinen suomalainen parson jolle tuo geenitesti on tehty ja sen tulos tuli valmiiksi 6.10.2009. Mango osoittautui sairauden kantajaksi. Se tarkoittaa sitä, että vaikka se itse kliinisesti onkin terve se kantaa linssiluksaatioon vaikuttavassa geeniparissaan yhtä tervettä ja yhtä sairasta alleelia. Terve alleeli suojaa sitä itseään sairaudelta ja sillä itsellään on vain pieni riski saada linssiluksaatio. Kantajien määrästä rodussa liikkuu tällä hetkellä paljon erilaista “tietoa ja tilastoja”. Arviot kantajien määrästä taitavat tällä hetkellä liikkua 30-60% välillä. Kunhan koiria saadaan runsain mitoin testattua saadaan tarkempaa tilastotietoakin asiasta.

Joka tapauksessa rodussa on kantajia merkittävän paljon ja siksi geenitestaus onkin erittäin tärkeää jotta jalostusvalinnoilla voidaan sulkea sairaiden pentujen syntymisen mahdollisuus.Koska Mangon geeniparin toinen osapuoli on sairas, on Mangon sulhasen oltava terve, ei-kantaja uros. Tämä siksi, että jos elämän arpapeli arpoo jollekin pennuista tuon Mangon geeniparin sairaan puolen niin isältä on sitten tultava sen vastapariksi 100% varmuudella terve alleeli suojaamaan pentua sairastumiselta. Tästä syystä lähetettiinkin sitten kahden uroksen testit Jenkkeihin ja suureksi iloksemme molemmat isäehdokkaat olivat linssiluksaation osalta terveitä, ei-kantajia. Näin ollen Mangon sulhanen on varmistunut ja luvassa on linssiluksaation osalta geenitestattu yhdistelmä, josta ei voi tulla geneettisesti sairaita pentuja. Lisätietoa AHT:sta

Parsonien toiseen silmäriesaan, kaihiin ei valitettavasti vielä ole geenitestiä. Säännölliset silmätarkastukset kertovat mikäli kaihi koiralla on alkamassa ja Mango kävi tänään Jaana Pätilän asiantuntevassa tarkastuksessa ja sen silmät ovat edelleen puhtaat ja terveet. Näin ollen kaikki alkaa olla valmista astutusta varten, vielä odotellaan enää juoksun alkamista.

Parsonyhdistys tukee parsonien LL-geenitestejä ja järjestää joukkonäytteenottotilaisuuksia. Lappeenrannan tilaisuus järjestetään meillä 15.11.2009. Testaajaksi tulee kennelneuvoja/DNA-näytteenottaja Pirjo-Riitta Pulkki. Lisätietoa asiasta Heliltä 040 1977728.

Both Mango and Amos are now DNA-tested for PLL, Mango is a low risk carrier and Amos clear. Mango also had an eye test today, her eyes are healthy. So, Mango is now ready to be mated!

Marja-Leenan ja minun komistus Mese löysi kodin Ihanaa!

Karen Rimmer spanning Amos. Easy to span or what

Amos moves.

Lilli’s turn

And finally Mango.

kuva Marko Tuliniemi

lisäys: pari kuvaa myös  täällä

Mikä päivä! Eipä sitä aamulla klo 5 kun kello soi vielä arvannut mihin se päivä johtaakaan: oma kasvatti sai ekan suurvoitton ja valittiin erikoisnäyttelyn kauneimmaksi koiraksi.Elviksen esitti sen toinen omistaja Henna, tässä vähän esimakua siitä miltä tuntuu kun voittaa erkkarissa, ensin parhaan uroksen tittelin voittaminen: :

ja sitten ROP:

Kyllä hymy oli herkässä ja taisipa pari vesipisaraa näkyä silmäkulmassanikin (varmaan sieltä katosta pudonneita…)

Mutta, koko Wildfay’s ensimmäinen pentue oli siis mukana erkkarissa ja myös iskä ja äiskä. Tässä pikaisesti kaikkien kuulumiset:

Merri: Voi meidän pieni Merri-murrikka! Merri on sellainen energiapommi että ei auta kuin odottaa että ikä tuo mukanaan jonkinlaista rauhoittumista tuohon hyväntahtoiseen veijariin. Olin itse Merrin kanssa kehässä ja hyvin kyllä ymmärrän kun Hanna sanoi että sen kanssa tulee hiki. Toden totta Onneksi tuomaria Merrin touhotus (kuin myös herran lennokkaat korvat) lähinnä huvitti ja hän näki touhotuksesta huolimatta miten hyvärakenteinen poika Merri on. Tuloksena siis ERI ja luokkasijoitus 4. Noin viidentoista uroksen junioriluokassa ERIn sai tasan 4 koiraa joten saavutus oli kerrassaan hieno! Merrin arvostelu ilmestyy varmaan aikanaan Merrin ja Vapun blogiin, sitä oli todella kiva lukea. Merristä ei saatu yhtää kuvaa joka ei olisi ollut jollain tavalla tärähtänyt…

Lilli:

Jos näyttelyssä olisi jaettu Miss Congeniality-titteli niin Lilli olisi ollut tosi vahvoilla. Lilli on tyytyväinen eloonsa ihan missä vaan ja ihan kenen kanssa vaan. Meluisassa ja vetoisassa hallissa neiti vaan veteli sikeitä häkissä eikä ottanut paineita räyhäävistä koirista tai ohi kulkevista ihmisistä. Kehässä Lilli menee kuin vanha tekijä, vaikka itse olen sen kanssa näyttelykäyttäytymistä harjoitellut tasan 2 kertaa. Varmaan Lillin sijoitusperheen tytöt treenaavat sen kanssa salaa

Lillille tulokseksi EH, tuomarin mielestä saa vielä kehittyä lisää.

Elvis:

Voi Elvis minkä teit! Kengurupojasta on alkanut kehittyä varsinainen kehäkettu ja voi miten hienoa että Elvis malttoi pitkän päivän odottelun jälkeenkin vielä esiintyä upeasti ROP-kehässäkin. Henna on hienosti jatkanut sitä työtä jonka Eeva-Liisa Elviksen kanssa aloitti ja olen varma että Elviksestä kuullaan vielä muillakin saroilla kuin näyttelypuolella. Henna ja Elvis harrastavat hakua ja tottista ja ainakin alku näyttää niissäkin harrasteissa lupaavalta. Tää on niin ylpeä!

Amos:

Amos oli näyttelyssä aika nakuna joten sille emme sen suurempaa menestystä odotelleet. Hienosti Katriina kuitenkin Amosta jälleen kerran esitti ja vaikka Amoksella (Katriinan mukaan huom!) olikin enemmänkin agilitymoodi kuin näyttelymoodi päällä, niin ERI ja luokkasijoitus 2. oli vallan mainio saavutus.

Mango:

Jos oli agilitymoodi Amoksen riesana niin sama oli Mangolla. Sen silmät pyörähti päässä kun mentiin halliin ja se huomasi hyppyesteiden siivekkeitä siellä täällä. Mango oli ihan täpinöissään, mutta keskitti sitten täpinänsä lihapullien kerjäämiseeen kun niitä oli minulla ja Katriinalla taskut pullollaan. Tuloksena Mangolla oli EH ja pakko myöntää että se jäi lievästi harmittamaan. Ainut “moite” arvostelussa oli korvat, muuten Mangon arvostelu oli oikein hyvä.

Tässä vielä minä Lilli kainalossa. Päivän suurin harmistus oli se, että en ollut tajunnut itse ilmoittaa Amokselle jälkeläisluokkaa. Luulo ei ole tiedon väärtti ja on erilaisia toimintapoja, mutta kuvittelin että uroksen omistajalle ilmoitetaan mikäli jälkeläisiä tulee jälkeläisluokkaan riittävästi ja kysytään, haluaako tämä jälkeläisryhmää koiralle. Jälkeläisluokkahan on epävirallinen ja sitä ei ole näyttelyilmoituslomakkeessa. No, sitä ei nyt sitten ollut joten jossittelu sikseen. Todetaan vaan että olipahan Amoksella paikalla hienot pojat, Elvis ROP, Remu VSP-juniori ja Merri JUN/4! Onnea kaikille pikku-Piristeille, oli hienoa nähdä teitä niin suurin joukoin!

Olen minä, kun en ole hetkeen kirjoitellut mitään tänne blogiin Tässä kuitenkin vähän kuvallista antia tältä päivältä kun “trimmasimme” Mangon ( eli kynsien leikkuu ja hännänpään pyöristys).

Karvakammotus Amoskin pääsi pöydälle, mutta tällä kertaa vain pönöttämään.  Amoksen kutrit laitetaan kuntoon huomenna.

Saksan vauvelin tulo Suomeen on aikaistunut, eli rokotusmääräykset ovat muuttuneet sen verran että Saksasta ei tarvita enään rabiesrokotusta. Lähden 6.11. hakemaan narttua joka siis on Amoksen sisarpuoli. Lopullista päätöstä siitä, kumpi nartuista (Coco Chanel vom Burgholz vai Cathrina vom Burgholz) Suomeen saapuu, emme Marja-Leenan kanssa ole vielä tehneet. Sijoituskoti tytölle on kuitenkin jo löytynyt, neitokainen pääseen Jaanan ja Markon hellään huomaan tänne Lappeenrantaan. Kuvia pennun vanhemmista Maggiesta ja Fellinistä sekä pennuista löytyy täältä: kennel vom Burgholz

Sunnuntai-iltana Katri kävi tuunaamassa Amosta ja Lilliä erkkarikuntoon, tässä pari makupalaa pikku-Lillistä.

Minun käsialaa ollut hieno snautseritrimmaus on nyt poissa Katri väänsi nyt rautalangasta tuon pään laittoa, jospa meikäläinenkin nyt vihdoin tajuaisi oikeasti lyhentää sitä partaa!

Loppuun Amos ja Mango, ai miten niin meillä ei koirat kerjää ruokaa???

Elvis Show sai lauantaina jatkoa Porvoon näyttelyssä kun poika pokkasi ensimmäisen serttinsä, VSP ja ROP-juniori titteleillä höystettynä. Hykerryttävää

Sitten pentu-uutisiin

Ensimmäiset uutiset tulivat sunnuntaina Saksanmaalta:

Viisi tyttöä ja kaksi poikaa on syntynyt ja näistä pötkömakkaroista toivottavasti yksi neitokainen matkaa vuoden lopulla/tammikuun 2010 alussa  Suomeen. Sijoituskotia etsitään 100km säteellä Lappeenrannasta tai Kuusamosta!

Amoksen ja Noomin Gwragged Annwn-kennelin nimiin syntyvien vauvojen lähtölaskenta on myös alkamassa, näistä vauvoista lisää täältä: http://noominvaavit.blogspot.com/

Meillehän on luvassa pentuja todennäköisesti heti alkuvuodesta 2010 sekä Mangolle että Lillille, joten pennun tuoksua on luvassa tähänkin taloon!